Toimintamalli

Kauklahden Pyrinnön ry:n toimintamalli - kasvatus ja valmennus

 

Kauklahden Pyrintö (KaPy) on Espoon vanhin suomenkielinen urheiluseura, perustettu vuonna 1914 ja keskittynyt nykyisin vain tervehenkisen ja tavoitteellisen juniorijalkapallon edistämiseen. Toiminta-alueena on lähinnä Suur-Kauklahden alue, mutta pelaajia on mukana muualtakin Espoon ja Kauniaisten alueelta. Olemme olleet jo useita vuosia Suomen Palloliiton Uudenmaan piirin pelaajamäärältään kasvavien seurojen kärkijoukossa. Toimimme rakentavassa yhteistyössä kaikkien urheiluseurojen kanssa yli lajirajojen, mutta futis on meille ykkönen.

FC Espoon kasvattajaseurana tarjoamme pelaajillemme suoran polun vaikka tavoittelemaan futisammattilaisuutta. Jos haluat mieluummin harrastaa oman aikataulusi mukaan iloista, mutta kuitenkin voitontahtoista futista koulutettujen valmentajien ohjauksessa, joukkueemme ovat valmiina sinua varten. Seurassamme jalkapallo on koko perheen iloinen harrastus ja me noudatamme Suomen Palloliiton Nuorisotoimintalinjan mukaista Kaikki Pelaa –ohjeistusta. Meillä Kaikki Pelaa Hyvässä Seurassa!

Pelaajamäärät ovat viime vuosina kasvaneet yli 400 pelaajaan ja uusia joukkueita perustamme vuosittain. Tervehenkinen ja tavoitteellinen jalkapallo on kiinnostava vaihtoehto harrastuksille ja KaPyssa se toteutuu helposti. Toiminnassamme on kaudella 2018 mukana pelaajia poikien ikäluokissa 1999 - 2012 ja tyttöjen ikäluokissa 2006-2012. Lisäksi seurassa on sekä naisten että miesten joukkueita eri ikäryhmissä ja kilpailutasoilla. Syksyllä 2018 perustetaan joukkue 2013 syntyneille pojille sekä tytöille

Pelaaminen KaPyssa on edullista. Seuran toimmintamaksu vuonna 2018 on 25€ /kk sekä jäsenmaksu 20€. Tämän päälle tulee vain Suomen Palloliiton pakolliset pelipassimaksu ja vakuutus sekä joukkueen omiin kuluihin tarvittava korvaus.

Kausimaksuun kuuluu kenttävuorot,erotuomarimaksut ja seuran palvelut.

Aktiivisten vanhempien avulla ja talkootyöllä pystymme tarjoamaan pelaajille mahdollisuuden päästä pelaamaan menestyviin joukkueisiin ja jokainen pelaajamme kehittyy omalla tasollaan huipulle. Jatkuva valmentajiemme, joukkueenjohtajiemme ja huoltajiemme kouluttaminen seuran kustannuksella on meille itsestäänselvyys.

Meillä futis on KIVAA ja kaikki joukkueemme ovat meille edustusjoukkueita!

Emme pelkää menestymistä, mutta jokainen joukkueemme on meille edustusjoukkue ja tasa-arvoinen pelaajien kehittäminen on meille kunnia-asia. Jokainen joukkueemme haluaa menestyä ja oppia joukkuepelaamisen vaativan taidon. Pääpainopiste on kuitenkin pelaajien kehittämisessä, jotta jokainen pääsisi tasonsa mukaiselle omalle huipulleen. Kilpailullisimmat ja tavoitteellisimmat pelaajat pääsevät luonnollisesti kokeilemaan taitojaan FC Espoon ja muiden kasvattajaseurojen tilaisuuksissa ja lisävalmennuksissa.

Seuramme on valittu useina vuosina valmentajien Fortum Tutor-kehittämisprojektiin ja toteutamme Palloliiton laatujärjestelmää toiminnassamme. Panostamme siis kehittymiseen kaikilla mahdollisilla alueilla resurssiemme puitteissa.
 

Toimintamalli

Kauklahden Pyrintö ry:n toimintamalli - kasvatus ja valmennus

1. Johdanto

Toimintamallin tavoitteena on selkeyttää ja kuvata seuran toiminnan keskeisiä osa-alueita. Siinä selvitetään seurantoiminnan pääperiaatteet – yksilökeskeisyys, kasvatus ja valmennus – jotka nousevat kasvattajaseuramallin lähtökohdista. Toimintamalli määrittelee puitteet, jossa toteutamme kasvattajaseuratoimintaa, sekä kehittää seurassa toimintakulttuuria, jossa jokaisella pelaajalla on mahdollisuus osallistua, kokeilla, onnistua ja kasvaa ilman menestymisen kiirettä.

Toivomme, että seuran toiminnassa mukana olevat henkilöt tutustuisivat toimintamalliin ja sen myötä olisi aktiivisesti, omien mahdollisuuksiensa puitteissa kehittämässä joukkueen ja seuran toimintaa yhteisten linjausten suuntaisesti. Joukkueiden vastuuhenkilöt sitoutuvat suunnittelemaan joukkueen toimintaa sekä harjoituttamaan ja kilpailuttamaan joukkueensa pelaajia seuran linjan mukaisesti.

Seura on Suomen Palloliiton (SPL) ja Palloliiton Uudenmaan piirin jäsen. Seuran joukkueet ovat velvollisia noudattamaan Suomen Palloliiton, Palloliiton Uudenmaan piirin sekä seuran sääntöjä, suosituksia ja toimintamallia.

2. Seuran tavoitteet ja tarkoitus

Seura toimii Espoon Kauklahden alueella ja sen tarkoituksena on tarjota mahdollisuus jalkapallon harrastamiselle kilpa- ja harrastetasoilla. SPL:n periaatteiden mukaisesti. Seura toimii kasvattajaseurana ja noudattaa toiminnassaan Kaikki Pelaa -mallia sekä SPL:n Nuorisotoiminta- linjaa.

Tavoitteena on tarjota kaikenikäisille mahdollisuus harrastaa jalkapalloa, kehittyä pelaajana sekä yksilönä omista lähtökohdistaan käsin joko harrastus- tai kilpailutoiminnan parissa. Aktiivisen pelaamisen (harrastus- ja kilpatoiminnan) lisäksi seura tarjoaa mahdollisuuksia toimia jalkapallon parissa mm. erilaissa organisaation vastuutehtävissä, pelinohjaajana sekä tuomarina, valmentajana, huoltajana tai tärkeinä tukijoukkoina.

Seuran toiminta-ajatuksena on asettaa pelaaja kaiken toiminnan keskipisteeksi. Valmennuksessa keskitytään kulloisenkin ikäryhmän tarpeisiin sekä erityisedellytyksiin. Fyysisen taitavuuden sekä jalkapallon teknisten ja taktisten perusedellytysten lisäksi nähdään pelaajan psykologisen ja sosiaalisen kehittymisen tukeminen keskeisenä asiana.

Lasten ja nuorten urheilun keskeisin tavoite on tarjota heille myönteinen kasvuympäristö urheilun ja liikunnan parissa. Onnistuneessa urheilutoiminnassa voimme antaa kaikille, riippumatta aikaisemmista kokemuksista tai taidoista, virikkeitä monipuoliseen liikuntaan, liikeharjoitteluun, sosiaaliseen yhteistoimintaan ja hyvään henkilökohtaiseen kehitykseen.

3. Organisaatio                                       

Yhdistyksen sääntömääräiset syyskokous ja kevätkokous ovat ylin päättävä elin. Seuralla on hallitus (1+ 4-7 jäsentä), joka koostuu syyskokouksessa valituista vastuuhenkilöistä ja puheenjohtajasta, jotka valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Esityksiä hallitukselle valmistelee toimikunnat; joita ovat valmennus ja koulutus, talous, tiedotus ja markkinointi sekä olosuhde ja varuste. Hallituksen jäsenet toimivat toimikuntien vastuuhenkilöinä ja koollekutsujina. Kustakin ikäkausiryhmästä tulee olla edustaja jossain toimikunnassa. Lisäksi (toiminnanjohtaja ja) valmennuspäällikkö osallistuu hallituksen työskentelyyn ilman äänioikeutta.

Seuran hallitus hyväksyy kokouksessaan uudet jäsenet. Alle 15-vuotiaan osalta jäsenrekisteriin tulee jommankumman huoltajan nimi, joka edellyttää jäsenyyden hakemiseen.

Seuran hallitus päättää toimihenkilöiden esim. toiminnanjohtajan, valmennuspäällikön ja muiden tarvittavien henkilöiden palkkaamisesta. (Toiminnanjohtajan päätehtävänä on hallituksen asettamien tavoitteiden ja tehtävien hoitaminen, seuran edustaminen ja toiminnan kehittäminen yhdessä hallituksen kanssa). Valmennuspäällikön päätehtävänä on toimia erityisesti vastuuvalmentajien tukijana, kehittää ja organisoida seuran valmennus- ja turnaustoimintaa sekä toimia linkkinä ikäluokkien vastuuvalmentajien ja seuran hallituksen välillä.

4. Seuran talous

Tilikausi on kalenterivuosi. Seuran talous koostuu varsinaisen toiminnan tuloista ja menoista, varainhankinnasta ja avustuksista. Seura avustaa vuosittain sovitun budjetin mukaisesti ikäkausiryhmiä turnaus-, valmennus-, koulutus-, leiri- yms. maksuissa.

Seura päättää syyskokouksessaan seuralle maksettavan jäsenmaksun suuruuden. Pelaajakohtaiset kausimaksut määräytyvät valmennus- ja olosuhdekustannusten perusteella.

Joukkueet vastaavat omasta taloudestaan ja varainhankinnasta hallituksen ohjeiden mukaisesti sekä toimittavat tositteet määräajoin seuran rahastonhoitajalle tiliöitynä hallituksen ohjeiden mukaisesti. Tarkemmat ohjeet löytyvät seuran talousohjesäännöistä.

5. Tiedotus ja viestintä

Seuran asioista tiedottaminen on ajankohtaista, säännöllistä sekä kohdennettua. Tiedotus jaetaan sisäiseen ja ulkoiseen tiedottamiseen. Tiedottamisesta laaditaan erillinen tiedotussuunnitelma. Koko seuraa koskeva tiedotus on aina seuran tiedottajan laatimaa ja puheenjohtajan tai toiminnanjohtajan hyväksymää. Ilmoitukset ja tiedotteet laaditaan seuran omalle tiedotepohjalle yhdenmukaisuuden ja näkyvyyden vuoksi. Ulkoisen tiedottamisen välineitä ovat kotisivut, MyClub sekä Facebook.. Sisäinen tiedotus toteutetaan kotisivujen lisäksi sähköisesti jäsentiedotteen muodossa. Lisäksi tiedonjakoa varten on käytössä eri sidosryhmien sähköpostin postituslistat mm. valmentajat, joukkueenjohtajat ja toimikunnat. Joukkueilla on myös omat sivut seuran sivustoilla.

6. Joukkueet

Seuran joukkueet jaetaan: nappulaikäisiin, junioreihin sekä aikuisiin. Pelaajat harjoittelevat ikäluokittain yhteisten tavoitteiden ja valmennussuunnitelmien pohjalta. Valmennussuunnitelmat perustuvat yhteistyöhön FC Espoon kanssa Nappulaikäisiin kuuluvat ikäluokat J (5) - E (11). Junioreihin kuuluvat ikäluokat Dn (12) – A (20).

 

 

6.1 Nappulaikäiset joukkueet

Toiminta alkaa J(5) ikävaiheessa Liikuntaleikkikoulu muodossa, jolloin harjoitellaan kerran viikossa keväästä alkaen seurajohtoisesti. Seura vastaa tapahtuman järjestämisestä ja organisoimisesta. Kesän jälkeen perustetaan ikäluokkajoukkue johon valitaan valmentajat ja muut toimihenkilöt toiminnan tarkoituksena on luoda pelaajille liikunnan mahdollisuuksia, tukea perustaitojen oppimista ja tutustuttaa leikinomaisesti lajin harjoitteluun lähellä omaa asuinaluetta.

Joukkueet osallistuvat kunnan alueella yhteiseen Espoon liigaan ja tarpeen mukaan piirin järjestämiin pelitällitapahtumiin ja karuselliturnauksiin, jossa pelien tuloksia ei erikseen kirjata eikä sarjataulukoita lasketa. Lisäksi on mahdollisuus osallistua myös lähialueen muihin turnauksiin.

Kauklahden Pyrinnön toimintamalliin kuuluu että ikäkausijoukkue toimii yhtenä organisaationa jonka toimintaa ohjaavat valmentajat ja joukkueenjohtaja vastaten, että kaikki pelaajat otetaan huomioon oma innostus ja taso huomioiden. Ikäkausijoukkueen sisälle ei muodosteta erillisiä organisaatioita vaan toimimalla yhdessä pyrimme varmistamaan riittävän pelaajamäärän myös vanhempiin ikäluokkiin

Harjoittelussa ja pelaamisessa voidaan soveltaa ns. tasoajattelua jolloin jokainen lapsi pääsee toteuttamaan itseään omalla tasollaan, kaikessa toiminnassa tulee huomioida jokaisen lapsen yksilölliset kehitysvaiheet. Ikäluokka harjoittelee kuitenkin pääsääntöisesti aina yhdessä, turnauksiin voidaan mennä eritasoisilla joukkueilla Palloliiton muokkaamien tasojen mukaan. Harjoittelussa tulee kuitenkin huomioida että vähemmän kehittyneet pelaajat oppivat myös kehittyneimmiltä pelaajilta

Nuorimmissa ikäluokissa (J(5) – E(11)) pyritään välttämään liikaa kilpailullisuutta. Lapset mielellään kilpailevat, mutta vanhempien (ml. valmentajat ja muut toimitsijat) tehtävänä on hallita omat tarpeensa nähdä lapsensa pärjäävän muita paremmin. Liika kilpailu aiheuttaa toimintaan turhaa totisuutta, parhaiden pelaajien liiallista peluuttamista ja toisaalta vilttiketjun syntymistä, harrastuksen lopettamista sekä harjoittelun painottumista joukkuetaktisiin ja fyysisiin osa-alueisiin liian varhain.

6.2. Juniorijoukkueet

KAVERIMAAILMA (Dn12 - C15)

D12 Ikäluokkavaiheessa perustetaan ensimmäiset FC Espoo joukkueet jonne valitaan pelaajat FC Kasiysin,LePan, KaPyn ja PEP:n joukkueista. Yhteistyöseurat järjestävät ikäluokille säännöllisesti kehittymisenseurantatapahtumia joiden pohjalta valinnat joukkueisiin tehdään.

Kapyn tavoitteena on pitää tämänkin jälkeen laadukasta toimintaa yllä jotta jatkossakin pelaajia voisi siirtyä FC Espoon ryhmiin.

Ikäluokka-ajattelun tavoitteena on varmistaa seuran linjan toteutuminen yksittäisissä joukkueissa sekä valmennuksellisen ja muun osaamisen välittyminen eri joukkueiden välillä. Valmentajien riittävällä ammattitaidolla, harjoittelun monipuolisuudella sekä harraste- ja aktiivijoukkueiden avulla tarjotaan mahdollisimman monelle nuorelle mahdollisuuksia jatkaa harrastustaan jalkapallon parissa. Valmennuksen määrä ja monipuolisuus lisääntyy juniori-iässä. Ikäluokille asetetaan selkeät tavoitteet pelaajien henkilökohtaisia taitoja kehittäen. Kehittymistä seurataan kasvattajaseurojen kanssa järjestettävissä kehittymisen seurantatapahtumissa sekä omissa taitokisoissa. Erillisiä tasojoukkueita perustetaan tarpeen mukaan yksilöä unohtamatta. Erillisiä ja kohdennettuja harjoitustapahtumia (esim. maalivahtivalmennus, taito- ja kykykoulu) järjestetään ikäryhmien sisällä. Lahjakkaimmat pelaajat ohjataan pelaajanpolun mukaisesti eteenpäin yhteistyöseurojen suuntaan. Tavoitteena tulee kuitenkin olla että lapsi pystyisi harjoittelemaan riittävän pitkään hyvässä ympäristössä lähellä kotia.

TULEVAISUUSMAAILMA (B16-A20)

6.3. Aikuisjoukkueet

Aikuisjoukkueisiin kuuluu  naisten joukkue, ikämiesjoukkueet sekä A-pojat.

6.4. Ikäkausijoukkueiden toiminta ja vastuuhenkilöt

Ikäkausijoukkueet muodostavat itsenäisiä yksiköitä, jotka valitsevat joukkueen vanhempien keskuudesta tarvittavat vastuuhenkilöt sekä vastaavat omasta taloudestaan ja varainhankinnasta. Seuran valmennuspäällikkö päättää vastuuvalmentajasta

6.4.1. Joukkueenjohtaja

Jokaisessa ikäkausijoukkueessa toimii vähintään yksi nimetty joukkueenjohtaja. Joukkueenjohtaja toimii joukkueen vanhempien ja valmentajien välisenä linkkinä. Jos joukkueen sisällä on ongelmia, joukkueenjohtaja puuttuu epäkohtiin. Joukkueenjohtaja vastaa joukkueensa taloudesta ja toimii joukkueen edustajana seuraan päin. Joukkueenjohtaja toimittaa ikäluokan tiedot ja vaaditut dokumentit (toimintakertomus, talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä ikäluokan pelisäännöt) seuran hallitukselle sekä hallituksen viestit joukkueille. Joukkueenjohtajan tehtävät voidaan jakaa joukkueessa. Pääasiahan on, että asiat hoituvat vastuun ollessa kuitenkin joukkueenjohtajalla.

6.4.3. Vastuuvalmentaja ja valmentajat

Vastuuvalmentaja valmistelee harjoitus- ja kilpailuohjelman ikäluokalle sekä koordinoi ja ohjaa ikäluokan yhteiset harjoitukset. Vastuuvalmentaja laatii ikäryhmälle valmennuksen kausi- ja kuukausisuunnitelmat seuran valmennustoiminnan linjausten mukaisesti.

Vastuuvalmentajan valitsee seuran valmennuspäällikkö huomioiden valittavan koulutustaustan ja sopivuuden tehtävään. Vastuuvalmentajasopimus allekirjoitetaan seuran ja tehtävään valitun valmentajan kesken. Vastuuvalmentaja on vastuussa toiminnastaan seuran hallitukselle.

Jokaisessa joukkueessa tulee olla vastuuvalmentajan hyväksymä valmentaja. Seura takaa valmentajille mahdollisuuden valmentajakoulutukseen. Osallistuminen koulutukseen on seuran linjan ja periaatteiden mukaisesti toivottavaa.

6.4.4. Huoltajat

Jokaisessa ikäkausijoukkueessa tulee olla vähintään yksi nimetty huoltaja. Seura järjestää huoltajille huoltajakoulutuksen

 

6.4.5. Vanhemmat

Vanhemmat pyrkivät omalla toiminnallaan edesauttamaan joukkueensa tavoitteiden täyttymistä ja takaamaan joukkueen muille toimihenkilöille työrauhan niin harjoitus- kuin ottelutilanteissa sekä toimivat palautteenantajina ja arvioitsijoina rakentavassa mielessä. Arvioinnin pohjana on seuran toimintamalli ja joukkueen pelisäännöt.

Vanhemmat laativat ja allekirjoittavat joukkueen vastuuhenkilöiden kanssa pelisäännöt, joiden mukaan joukkue toimii. Pelisääntöjen tulee olla linjassa seuran toimintamallin kanssa.

Otteluissa vanhemmat eivät seuraa peliä joukkueen vaihtopenkin läheisyydessä eivätkä huutaen tms. kommentoi negatiivisesti joukkueen, valmentajan, vastustajan eikä erotuomarin toimintaa. Vanhemmat osallistuvat omien mahdollisuuksiensa puitteissa joukkueen yhteisiin tapahtumiin ja varainhankintaan joukkueenjohtajan johdolla.

6.4.6. Pelaajat

Pelaajat sitoutuvat harjoittelemaan, pelaamaan ja käyttäytymään seuran yhteisen linjan ja hyvien tapojen mukaisesti. Lisäksi valmentajat laativat pelaajien kanssa yhteiset pelisäännöt, joiden mukaan joukkueessa toimitaan. Keskustelun pohjana ovat vastuuhenkilöiden ja vanhempien väliset pelisäännöt.

6.4.7. Ikäkausijoukkueiden talous

Ikäkausijoukkueet muodostavat omat erilliset taloudelliset yksikkönsä. Ne rahoittavat toimintansa joukkueenjohtajansa johdolla mm. toimintamaksuin, sponsorituloilla, talkootyöllä ja turnauksilla. Ikäkausijoukkueet eivät saa tehdä velkaa. Ikäkausijoukkueiden toiminta ja turnaukset eivät saa olla kilpailutilanteessa seuran perinteisesti järjestämien turnausten ja tapahtumien kanssa. Ikäkausijoukkueet hakevat seuran johtokunnalta turnausten järjestämislupaa.

Ikäkausijoukkueilla on oma pankkitili. Kirjanpidossa on joukkuekohtaiset kustannuspaikat. Joukkueen varat ovat viime kädessä seuran varoja.

Seura päättää syyskokouksessaan seuralle maksettavan jäsenmaksun suuruuden. Pelaajakohtaiset kausimaksut määräytyvät valmennus- ja olosuhdekustannusten perusteella. Ikäkausijoukkueet toimittavat seuran hallitukselle toimintakertomuksen, talousarvion ja toimintasuunnitelman.

7. Kaikki Pelaa -malli (SPL)

Parhaimmillaan jalkapalloharrastus antaa terveyttä, henkistä hyvinvointia ja elämänmittaisia ystävyyssuhteita sekä ikätovereiden että toiminnassa olevien aikuisten kanssa. Yhdessä kavereiden kanssa tehdyissä leikeissä, harjoituksissa ja peleissä lapsen sekä nuoren keskittymiskyky, pitkäjänteisyys ja yhteisöllisyys kehittyvät. Jalkapallon pelaaminen antaa parhaimmillaan lapselle sekä nuorelle elämäniloa ja edesauttaa tunnetta oman elämän hallinnasta. Urheiluharrastus ja seuraan kuuluminen on lapselle sekä nuorelle arvokas ja tärkeä kokemus, josta voi muodostua tärkeä kasvuympäristön osa perheen, koulun ja kavereiden rinnalle.

Kaikki Pelaa -ohjelma on kokonaisvaltainen lasten sekä nuorten jalkapallon kehittämisohjelma joka rakentuu kahdeksalle tasaveroiselle periaatteelle muodostaen yhdessä lasten sekä nuorten jalkapalloilun arvopohjan.

Leikinomaisuudella tarkoitetaan erityisesti tekemisessä vallitsevaa asennetta ja ilmapiiriä. Harjoitus- ja pelitapahtumat voivat olla samanaikaisesti sekä vaativia ja tehokkaita että kivoja. Laadukas ja oppimista edistävä harjoittelu on myös hauskaa.

Tasavertaisuus on sitä, että jokainen mukana oleva lapsi sekä nuori saa osakseen huomiota, kannustusta ja onnistumisen mahdollisuuksia. Jokaiselle lapsella sekä nuorella on oikeus osallistua lajin huippuhetkiin; yhdessä pelaamiseen kavereiden kanssa.

Yksilökeskeisyys tarkoittaa sitä, että yksilön kehittyminen on joukkueen pelillistä menestystä huomattavasti tärkeämpää. Kehittymistä pitää verrata lapsen sekä nuoren omiin aikaisempiin tekemisiin - ei muiden joukkueessa olevien.

Yksilöllisyys; erilaisuus ja persoonallisuus ovat vahvuuksia eivät uhkatekijöitä. Taito on jalkapallon perusta. Taidon kehittäminen tarkoittaa enemmän yksilöllistä harjoittelemista ja pienpelejä sekä vähemmän isoilla joukkueilla pelaamista. Jokainen on tähti tyylillään!

Monipuolisuus on liikunnallisen taitavuuden perusta ja kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta erittäin tärkeätä. Useampien lajien harrastaminen on lapsen etu ja siihen tulee seuroissa aktiivisesti kannustaa. Jos seuran sekä joukkueen toiminta on riittävän hyvää ja kaikki yksilöt huomioivaa, lajiin kiinnitytään aidosti omasta halusta. Jokaisella lapsella sekä nuorella on oikeus päättää harrastustoimintansa laajuudesta.

Turvallisuus syntyy oman roolinsa ymmärtäneiden aikuisten läsnäolosta. Ohjatussa urheiluseuratoiminnassa on aina mukana toiminnasta vastaavia aikuisia. Paikallisuuden suosiminen ja lasten kotien lähellä tapahtuva toiminta lisäävät lasten turvallisuuden tunnetta harrastuksessaan. Oman lähielämän piiri, tutut paikat ja kaverit ovat tärkeä osa turvallisuutta.

Päihteettömyys lasten ja nuorten jalkapallotoiminnassa on jokaisen mukana olevan harrastajan oikeus. Jokaisella lapsella sekä nuorella on oikeus savuttomaan ilmaan ja päihteettömään harrastusympäristöön jalkapalloseurojen toiminnassa niin harjoitus- ja pelitapahtumissa kuin turnausmatkoillakin. Alkoholipitoiset saunaillat, olutteltat ja alkoholimainokset eivät kuulu alle 18-vuotiaiden jalkapalloharrastukseen.

Jalkapallomaailmat

Jalkapallon leikkimaailma (11-vuotiaat sekä sitä nuoremmat tytöt ja pojat)

Leikki on lapsen tapa opetella ja oppia uusia asioita ja taitoja sekä kerrata ja vahvistaa aiemmin omaksuttua. Harjoittelu ja pelaaminen toteutetaan lasten lähtökohdista, lasten ehdoilla ja lasten parhaaksi. Peliaikaa ei tarvitse ansaita, vaan jokaisella mukaan haluavalla on oikeus Puolen Pelin Takuuseen. Peluuttamisesta sopimiseen kiinnitetään erityistä huomiota vuosittain joukkueissa käytävissä Pelisääntö-keskusteluissa.

Toiminnan tärkein tavoite on, että lapsi ihastuu sekä rakastuu jalkapalloon ja jatkaa aloittamaansa harrastusta. Lasten jalkapallossa keskitytään henkilökohtaisen taidon kehittämiseen. Leikinomaisuus tarkoittaa sitä, että ollaan tosissaan mutta ei vakavissaan. Aikuisten roolina on kiitoksen ja kannustamisen ilmapiirin luominen sekä turvallisuuden varmistaminen mukana olevan harrastajan osalta.

Pelitapahtumissa Vihreä Kortti on pelin ohjaajien työväline reilun pelin kasvatukseen kiitoksen ja kannustuksen ilmapiirissä. Piiri voi myöntää luvan kaksoisedustukseen tai yli-ikäisyyteen yksittäisen pelaajan edun nimissä.

Jalkapallon kaverimaailma (12–15-vuotiaat tytöt ja pojat)

Kaverimaailmassa keskitytään edelleen pelaajien henkilökohtaisten taitojen kehittymiseen. Yksilön kehittyminen urheilijana ja ihmisenä on tärkeämpää kuin joukkueena menestyminen. Kaverimaailma on elämäntaitojen opettelun aikaa. Peluuttaminen sovitaan Pelisääntö -keskusteluissa, jossa lasten sekä nuorten omien tavoitteiden merkitys korostuu leikkimaailmaa enemmän. Leikkimaailmassa syntynyttä innostusta lajiin syvennetään antamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuksia suunnitella, toteuttaa ja kehittää toimintaa, jossa on mukana.

Kaverimaailmassa pelaamisen rinnalle nostetaan Kaikki Pelaa –koulutustoiminta, joka tarjoaa nuorille muitakin kiinnittymisen paikkoja kuin pelaaminen. Seura tarjoaa kaverisarjan muodossa kevyemmän harrastusmuodon niille, jotka koulutyön, toisen harrastuksen, ystävien tai jonkun muun syyn vuoksi eivät halua sitoutua kilpailutavoitteisten joukkueiden toimintaan.

Seura kehittää taitokilpailu-, jalkapalloleiri ja leirikoulutoimintaa yhdessä joukkueiden/yhteistyötahojen kanssa tukien pelaajien henkilökohtaisen taidon kehittämistä sekä oman edistymisen seuraamista. Piiri voi myöntää luvan kaksoisedustukseen tai yli-ikäisyyteen yksittäisen pelaajan edun sitä vaatiessa.

Jalkapallon tulevaisuus maailma (16–20-vuotiaat tytöt ja pojat)

Tulevaisuusmaailmassa lajin harrastaminen saa jatkoa nuoren itsensä valitsemalla tavalla ja tasolla. Osa nuorista tähtää jalkapalloammattilaiseksi, toiset saavat sen parista työkokemuksia, joillekin se on kiva ajanviettotapa hyvien kavereiden kanssa ja osa osallistuu seuratoimintaan sen eri tehtävissä. Aktiivisesta pelaamisesta luopuneille nuorille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua harrastejoukkueiden toimintaan ja toimia seurassa pelinohjaajana, erotuomarina tai apuvalmentajana.

Futsal, 5v5, 8v8 ja 11v11 –pelimuodot tarjoavat jokaiselle jotakin. Nuori tarttuu kiinni siitä, mistä itse haluaa. Vasta tulevaisuusmaailman ikävaiheessa aletaan kiinnittää huomiota myös joukkueena pelaamiseen ja voittamiseen. Piiri voi 8v8 – pelimuodossa edelleen myöntää luvan kaksoisedustukseen tai yli-ikäisyyteen yksittäisen pelaajan edun sitä vaatiessa.

8. Valmennus

Seuratoiminnan ja valmennuksen keskipisteenä on yksittäinen pelaaja. Jokaiselle pitää tarjota mahdollisuus kehittyä omien tarpeidensa, arvojensa ja tavoitteidensa suuntaan sekä ihmisenä että pelaajana. Myönteiset kokemukset omasta kehityksestä ja elämyksistä jalkapallon parissa vahvistavat omia valintoja ja auttavat pelaajaa vastaamaan omiin haasteisiinsa.

Valmennuksen osa-alueet ikäluokittain

Leikkimaailma 6-11-vuotiaat

 

Fyysiset ominaisuudet

Taito, tekniikka ja taktiikka

Psykologiset ominaisuudet

Sosiaaliset ominaisuudet

  

I‑ikäiset ja nuoremmat
alle 8 v.

PERUSLIIKKEET
Perusliikkeet sekä niiden yhdistelmien mahdollisimman monipuolinen harjoittelu

PALLO PELIIN
liikunnan iloa ja sosiaalista kanssakäymistä

TAHDON OSALLISTUA
leikinomaisuus ja iloisuus sekä halu kokeilla

OLLAAN KAVEREITA
opetellaan toimimaan ryhmässä, huolehditaan omista tavaroista, oikeudenmukaisuus

  

H‑ikäiset / alle 9 v.

YLEISET LIIKEVALMIUDET
Perusliikkeiden sekä niiden yhdistelmien taitamiseen ja automatisoitumiseen tähtäävä monipuolinen harjoittelu

PALLO HALTUUN
yhteistoiminnan oppiminen

TAHDON OSALLISTUA
leikinomaisuus ja iloisuus, halu kokeilla sekä etsiä rajoja

MEIDÄN RYHMÄ
toisten huomioiminen, säännöt sekä ohjeet tärkeitä, puhtaus sekä siisteys, oikeudenmukaisuus

  

G‑ikäiset / 9 v.

YLEISET LIIKEVALMIUDET
Perusliikkeiden sekä niiden yhdistelmien taitamiseen ja automatisoitumiseen tähtäävä monipuolinen harjoittelu

PALLO LIIKKEELLE
yhteistoimintaan oppiminen ja ohjeiden noudattaminen

TAHDON OSALLISTUA
leikinomaisuus ja iloisuus, halu kokeilla sekä etsiä rajoja, haetaan kavereiden kunnioitusta

MEIDÄN JOUKKUE
sopeutuminen ryhmään, huolellisuus ja vastuu kasvaa, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus

  

F‑ikäiset
/10 v.

YLEISET LIIKEVALMIUDET
Lajin perustaitojen automatisoitumiseen tähtäävä monipuolinen harjoittelu

PALLO MAALIIN
Lajin perussääntöjen tunteminen

TAHDON OSALLISUA JA OPPIA
leikinomaisuus, iloisuus ja pitkäjänteisyys, halu kokeilla sekä etsiä rajoja (taidollisia/sosiaalisia), kavereiden kunnioitusta

MEIDÄN JOUKKUE
seuratoiminnan ymmärtäminen, yhteisvastuun kasvaminen ja itsestä huolehtiminen

  

E‑ikäiset / 11 v.

YLEISET LIIKEVALMIUDET
Lajin perustaitojen automatisoitumiseen tähtäävä monipuolinen harjoittelu

SYÖTTÖPELI
lajin perussääntöjen tunteminen ja noudattaminen

HALUAN OPPIA
Onnistuminen luo itsevarmuutta, kilpailuhalu kasvaa

MEIDÄN SEURA
sääntöjen sekä ohjeiden omaehtoinen noudattaminen, piiritoiminnan ymmärtäminen

  

 

Kaverimaailma 12-15-vuotiaat

 

Fyysiset ominaisuudet

Taito, tekniikka ja taktiikka

Psykologiset ominaisuudet

Sosiaaliset ominaisuudet

D‑juniorit
12–13 v.

LAJIEN PERUSTAIDOT
Lajitaitojen hiominen, ominaisuuksien kehittäminen monipuolisella harjoittelulla

ISON KENTÄN PELI
Itsenäisen toiminnan ja yhteistyötaitojen kehittäminen

HALUAN OPPIA JA ONNISTUA
Onnistuminen luo itsevarmuutta, kilpailuhalua kasvaa, jännitteitä harrastuksen ulkopuolella

MEIDÄN SEURA
(joukkueen säännöt) yhteistyötaitojen kehittyminen, terveet elämäntavat, ruoka ja lepo, liittotoiminnan ymmärtäminen

C‑juniorit
14–15 v.

LAJIEN PERUSTAIDOT JA ERITYISTAIDOT
Lajitaitojen hiominen, ominaisuuksien kehittäminen monipuolisella ja omaehtoisella harjoittelulla

PELI-ILOA
Itsenäisen toiminnan ja yhteistyötaitojen kehittäminen

HALUAN ONNISTUA
Itsekriittisyys kasvaa, kaikki tuki on tarpeen, psyykkinen valmennus korostuu

MEIDÄN LAJI
Omat sekä joukkueen tavoitteet, itsenäisen toiminnan kehittäminen, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden kehittäminen

 

Tulevaisuusmaailma 16–21-vuotiaat ja aikuiset

 

Fyysiset ominaisuudet

Taito, tekniikka ja taktiikka

Psykologiset ominaisuudet

Sosiaaliset ominaisuudet

B‑juniorit
16–17 v.

HIENOSÄÄTÖ
Lajitaitojen syventäminen, omaehtoisen liikkumisen toteuttaminen ja harjoittelun periaatteiden ymmärtäminen

PELI-ILOA
Taktiikan soveltaminen pelitilanteissa ja itsenäiseen vastuuseen kasvaminen

MINÄ OSAAN
Realistinen minäkuva, oman pelikäsityksen rakentuminen

MEIDÄN LAJI
(minä/joukkue) Itsenäiseen vastuuseen kasvaminen ja opiskelun merkitys

A‑juniorit
18–20 v.

ERIKOISTUMINEN
Henkilökohtaisten ominaisuuksien vahvistaminen

PELI-ILOA JA OSAAMISEN RIEMUA
Opittujen taitojen hyödyntäminen ja joukkueen eteen uurastus

MINÄ OSAAN HYVIN
Realistinen minäkuva, oman pelikäsityksen rakentuminen, pelistä ja harjoittelusta nauttiminen

ELÄMÄNTAPA (me)
Vastuu itsestä ja ryhmästä sekä yhteisvastuun ja velvollisuuksien ymmärtäminen

Aikuiset

ERIKOISTUMINEN
Henkilökohtaisten ominaisuuksien ylläpitäminen

OSAAMISEN TOTEUTTAMINEN
Osaamisen toteuttaminen

MINÄ OSAAN
Kilpailutoiminnasta ja harjoittelusta nauttiminen

ELÄMÄNTAPA
Esikuvana oleminen

Valmennuksen tueksi laaditaan valmennussuunnitelma, jonka sisällössä huomioidaan kunkin ikäluokan lajinomaiset, fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset painopistealueet. Valmennussuunnitelma muodostaa rungon seurassa annettavalle valmennukselle, määrittää ikäryhmittäin opetettavat oleelliset perusasiat ja luo rungon joukkueiden kausisuunnitelmien laatimiselle.

 

 

9. Koulutus

Seuran joukkueissa toiminnan sekä yksittäisen pelaajan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että lasten kanssa toimivilla ohjaajilla/valmentajilla on riittävä tietotaito ja koulutus tehtäväänsä.

Seura järjestää valmentajille/ohjaajille koulutusta yhteistyössä piirin ja Palloliiton kouluttajien kanssa. Ikäkausijoukkueista tulisi löytyä alla olevan suosituksen mukaisesti riittävän koulutuksen suorittanut yksi vastuuvalmentaja sekä valmentajia 2-6 kpl.

Ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen kaksi pääperiaatetta

9.1. Yksilöllisyys ja kokonaisvaltainen valmentaminen

Palloliiton ohjaaja- sekä valmentajakoulutuksen lähtökohtana on korostaa ohjaajan ja valmentajan ratkaisevaa roolia paitsi jalkapallotaitojen opettajana myös kasvattajana. Koulutuksen punaisena lankana on yksilön oikeus kehittyä omana itsenään itselleen sopivassa tahdissa.

Kokonaisvaltainen valmentaminen on lapsen sekä nuoren kehitysvaiheen ja häneen vaikuttavien tekijöiden huomioon ottamista. Ohjaajan/valmentajan on tiedostettava ja ymmärrettävä nuoren pelaajan elämäntilanne, jotta hän pystyy tukemaan tätä. Kokonaisuuteen kuuluvat jalkapallon lisäksi oma kehitysvaihe henkisesti ja fyysisesti, perhe, ystävät, koulu, muut harrastukset sekä muu ympäristö. Yksilöllisyys on jokaisen lapsen sekä nuoren oikeus. Suvaitsevaisuus ja toisten erilaisuuden kunnioittaminen ovat osa oikeutta olla oma itsensä.

9.2. Pelaajakeskeisyys

Valmentaja on pelaajaa varten. Hän on eräänlainen pelaajan tukihenkilö ja ohjaaja. Valmentajan tehtävänä on tukea nuoren pelaajan kehittymistä tämän toiveiden, tarpeiden sekä kehitysvaiheen mukaisesti. Valmentaja pyrkii kannustamaan pelaajaa ottamaan itse vastuuta omasta kehittymisestään ja tarjoamaan onnistumisen mahdollisuuksia. Yksilöllisen kehittymisen myötä pelaaja oppii toimimaan osana joukkuetta ja sitä kautta tuo oman panoksensa myös joukkueen menestymiselle otteluissa. Pitkäjänteinen ja yksilön kehittymistä tukeva valmennus tuo ajallaan myös joukkueelle menestystä.

Ikäkausi

Valmennuskoulutustaso

J (6) – H (8 )

Seuran sisäinen oma koulutus / mahdollisesti D-taso

G (9) – E (11)

D/C-taso + Seuran sisäinen koulutus

D (12) – D (13)

C-taso + suositellaan B -tasoa

C (14- 15)

B-taso

B (16- 17)

Vähintään B-taso

9.3. Vastuuhenkilökoulutus

Joukkueenjohtajille, rahastonhoitajille ja huoltajille järjestetään yhteisiä koulutusjaksoja, joissa käydään läpi seuran, yksittäisen joukkueen ja vastuuhenkilön tehtävään liittyviä keskeisiä asioita.

 

 

10. Erotuomaritoiminta

Paikallisen erotuomarikerhon ja FC Espoon kanssa tehdään yhteistyötä sekä kannustetaan aktiivisen pelaamisen lopettaneita junioreita sekä myös aikuisia yhtenä seuratoiminnan mahdollisuutena pelinohjaaja- ja erotuomarikoulutuksiin.

11. Harjoitusolosuhteet

Seuran hallitus hakee keskitetysti harjoitusvuorot niin kesä- kuin talvikaudelle sekä jakaa saamansa vuorot joukkueille kunkin ikäryhmän tarpeiden mukaan. Jokaisen joukkueen joukkueenjohtaja toimittaa toiveensa seuralle/valmennuspäällikölle keskitettyä anomusta varten sovittuun päivämäärään mennessä.

12. Varusteet

Kaikilla joukkueilla tulee olla yhtenäiset peliasut. Joukkueet hankkivat yhteiset asusteet annettujen ohjeiden mukaisesti.

Seura pyrkii myös muiden varusteiden osalta siihen, että käytössä ovat yhtenäiset, useamman vuoden saatavissa olevat mallit. Näihin varusteisiin kuuluvat mm. verryttelypuku, tuulipuku, pelikassi. Kaikkien varusteiden hankinta hoidetaan keskitetysti seuran varustevastaavan toimesta ikäluokilta saatujen tilausten pohjalta. Tiedot seuran kautta hankittavista varusteista ja niiden hinnoista julkaistaan vuosittain.

Ikäluokat rahoittavat itse hankkimansa varusteet joko keräämällä rahat pelaajien vanhemmilta tai yhteistyösopimuksilla kerätyillä varoilla.

Seura voi tehdä sopimuksia, joiden perusteella kaikkien pelipaitoihin painetaan mainos tms. Seuran logoa ei saa laittaa mahdollisesti muuta kautta hankittuihin varusteisiin ilman johtokunnan lupaa.